Taimet mullassa

Heitin sitten ne kovan onnen daaliat roskiin, kun kirvat sinnittelivät hengissä ja lisääntyivät kuin kiusallaan sotatoimistani huolimatta. Nyt pistin multiin omat taimeni ja jään odottamaan jatkoa.

Tässä lupaamiani kuvia.



Käteviä nuo taimilaatikot. Kun kennoston avaa, se näyttää tältä. Taimipaakut poimitaan yksitellen ja istutetaan väljempiin multiin. (Nämä taimet ovat kyllä jo vähän yli-ikäisiä; juuret huitelivat pitkin taimilaatikon pohjaa, mutta ei puututa siihen nyt...)



Tässä äsken nähdyt kesäpäivänhatun taimet iloitsevat uudesta vapaudestaan. Ruukkuja tuli niin monta, että lahjoitin jo osan pois, kun eivät muuten mahdu parvekkeelleni. Oikeanpuoleisessa kuvassa rehottaa ruusupapu, jonka siemenet (tai papujahan ne on) sain anopilta. Taimet kiskaisivat pituutta heti alussa kymmenen senttiä muutamassa päivässä. Jos haluaa nopeasti vihreää parvekkeelle, kannattaa viljellä ruusupapua.

Ja tässä suuri ylpeyteni aihe:



Ensimmäinen krassin kukka! Se oli tullut salaa alaoksaan, sen näki vain kun kumartui katsomaan. Laatikossa on nyt sekaisin anopilta saatuja krassintaimia ja Habitecin toimittamia siemeniä, saa nähdä kuinka kirjava puska niistä kehkeytyy. Osa kukkanupuista on violetteja - en ole aiemmin sellaisia nähnyt. Jännittävää nähdä, minkävärinen kukka niistä tulee.

Tässä uusi tuttavuuteni leijonankita:



Kovin moni siemenistä ei itänyt, mutta kyllähän noista ruukullisen sai. Pienestä näiden kukkien elo alkaa, sirkkalehdet ovat vain millin kokoisia, ja sitten niistä puskee iso kukka.

Lisää kukkia odotan, kun ne daaliatkin kohtasivat kohtalonsa.