Revonhäntä

Antiikin ihmisille revonhäntä oli pyhä kasvi. Roomalaisen Vergiliuksen (70–19 eKr.) mukaan revonhäntäseppeleen päähänsä pannutta eivät voineet pahat kielet vahingoittaa. Kreikkalaisille revonhäntä taas oli ystävyyden vertauskuva, ja sitä istutettiin läheisten ystävien haudoille. Kasvin tieteellinen nimi Amaranthus merkitsee suomeksi lakastumatonta, jollainen hyvän ystävyydenkin voi katsoa olevan.

Revonhännän arvostusta osoittaa myös se, että siitä solmittuja seppeleitä lahjoitettiin jumalille, minkä myötä ihmiset uskoivat saavansa heiltä suojelusta ja myötämielisyyttä. Erityisesti revonhäntä on yhdistetty metsän ja metsästyksen jumala Artemikseen, jonka nymfi Elykrissa tarun mukaan puki revonhännän kauan värinsä säilyttäneisiin kukkaterttuihin.

Vielä 1800-luvulla ihmiset kantoivat vaatteissaan rasioita, jotka sisälsivät revonhännän murskattuja kukkia. Kasvin uskottiin edistävän hyvinvointia ja säilyttävän kantajansa nuoruuden.