Auringonkukka

Auringonkukan oletetaan olevan kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista, mistä se levisi kohti itää ja etelää. Mississippi-joen laaksosta tehtyjen löytöjen perusteella on arveltu auringonkukan kasvaneen siellä jo 3000 vuotta eKr. Etelä-Amerikassa sen ottivat omakseen Perun inkaintiaanit, jotka korottivat sen auringonjumala Intin vertauskuvaksi.

Eurooppaan auringonkukka tuli Meksikosta ja Perusta 1500-luvulla kohta Amerikan löytämisen jälkeen. Sen ihailijoihin kuului muiden muassa Ranskan ”aurinkokuningas” Ludvig XIV (1638–1715), jonka palatsin puutarhassa auringonkukat kukkivat joka vuosi.

Nimitys ”auringonkukka” tavataan eri kielissä (esim. saksan Sonnenblume, englannin sunflower). Tieteellinen nimi Helianthus tulee kreikan sanoista hélios ’aurinko’ ja ánthos ’kukka’. Ruotsalaiset puhuvat aurinkoruususta (solros). Auringonkukan nimen on väitetty johtuvan siitä, että kukka kääntää päiväsaikaan ”kasvonsa” aurinkoon päin ja seuraa sen kiertoa. Todennäköisemmin se kuitenkin liittyy kukan väriin ja muotoon.