Miltä nyt näyttää?

Tässä ensimmäisiä kokonaiskuvia parvekkeen nykytilanteesta:

Sisustus on siis luonnonsävyvoittoinen, piristyksenä kaksi oranssia tuolia, joiden väri on hämmästyttävän sama kuin susannojen ja kesäpäivänhattujen kukintojen. Taaimmaisen tuolin ikä on yli sata vuotta, mutta se meni rikki (jalka irtosi), enkä ole saanut aikaiseksi korjata sitä, joten se jatkaa eloaan kukkapöytänä.

Takaseinän hyllyä vasten nojaava pajuseinämä kätkee taakseen vaipparoskiksen. Olisin halunnut sen ikkunaseinälle, mutta koska sinne paistaa kuuma keskipäivän aurinko, haju on sen mukainen. Joten myönnytys luonnonvoimille.

Matto lattialla on palmunlehvistä sidottu. Sen väri toistaa pajujen ja vanhan tuolin sävymaailmaa. Myös takaseinän hylly on samaa väriä (Ikean halpishylly, jonka petsasin kastanjan värisellä petsilakalla).

Viereinen otos on näpätty kaiteen välistä. Ikkunan takana näkyvä punainen laatikko on miehen kummitädiltään lapsena saama ikivanha transistoriradio (pikkupojan aarre siis).

Kalustuksen järjestys ei ole vielä lopullinen; haaveilen mm. johonkin koloon mahtuvasta pikku pöydästä, jolle voisi laskea teekupin lämpimänä elokuun iltana.