Vuosi parvekkeen elämää

Olen urbaani Tarhuri, tarhanani keskimääräinen kerrostaloparveke, josta näkyy kaupunki meren takana. Viljelen tarhaani vuodenkierron verran, ja tallennan mietteeni ja tekoseni tänne. Sen jälkeen parveke jää elämään Parvekepuutarha-kirjan sivuille.

maanantaina, tammikuuta 30, 2006

Harmaata ja märkää

Se siitä talvesta sitten, piha on taas musta ja märkä. Onneksi edes aurinko on näyttänyt naamaansa. Nyt on päällä kamala talviväsymys, ei jaksaisi edes parveketta ajatella. Monta asiaa on mennyt erilailla kuin ajattelin ja olo on tyhjä.

Eniten ahdistaa, kun ei pysty kirjoittamaan. Muistikirjaan raapustuksia, mutta kun avaa jonkin vakavamman yritelmätiedoston, niin pää tyhjenee. Kahvia tulee juotua ämpäreittäin, ja sitten kädet tärisevät ja silmät sinkoilevat.

En tiedä, mitä tämä ennakoi - yleensä notkahdus on ennakoinut huikeaa uutista. Tai sitten ei tapahdu muuta kuin tulee kevät. Kuukauden päästä voi jo alkaa vaihtaa multia huonekasveille, pistokkaitakin aion ottaa paljon, kun jotkin kasvit alkavat olla puutuneen iäkkäitä. Ja sitten vielä vähän aikaa niin saa alkaa kylvää taimia parvekkeelle.

Oi aurinko, lämmitä.