Vuosi parvekkeen elämää

Olen urbaani Tarhuri, tarhanani keskimääräinen kerrostaloparveke, josta näkyy kaupunki meren takana. Viljelen tarhaani vuodenkierron verran, ja tallennan mietteeni ja tekoseni tänne. Sen jälkeen parveke jää elämään Parvekepuutarha-kirjan sivuille.

maanantaina, tammikuuta 23, 2006

Parveke lumihunnussa

Vihdoinkin täällä näyttää oikealta talvelta, lunta on kahlattavaksi asti. Lapset ovat innoissaan, kun pääsevät pulkkamäkeen ja hiihtämään ja lapioimaan. Joulun aikaan kävimme Rovaniemellä ja siellä lunta oli vyötäröön saakka, ja voi sitä riemua kun lapsoset möyrivät hangessa.

Parveke on valkoinen, mutta jotenkin surullisen näköinen. Muuten autio, mutta lattialla puoliksi lumen peittämänä lojuu paperinkeräykseen menevä pussi, joka on unohdettu viedä. Oven lähellä on pyöreitä sulamakohtia, niissä on jäähdytetty ruokalautasia.

Lauantaina kävin Runeberg-matineassa Porvoossa pitämässä alustuksen itsestäni. Hämmentäviä kaikki nämä palkintoehdokkuudet, mutta toisaalta tein niin tuskastumiseen asti töitä kirjan eteen, että mukavalta ne tuntuvat. Ja rohkaisevat jatkamaan tällä tiellä.

Mutta nyt muistin, että minun piti jo viime viikolla toimittaa lista kasveista, joita aion kasvattaa. Anteeksi, Mervi, teen sen mahdollisimman pian.