Kysymyksiä alkaa herätä

Aivan ensimmäiseksi joudun pohtimaan, kuinka laiska on laiska. Siis jos tavoitteenani on esiintyä laiskana kaupunkilaisena, saanko silti kasvattaa taimet itse siemenistä (tai sipuleista) vai onko minun tyytyminen valmiisiin taimiin?

Dilemman ratkaisua odotellessa suuntaan katseeni kirjoihin ja kuvastoihin ja lepuutan silmiäni kukissa, oi, kukissa ja niiden lehdissä, vihreissä, harmaissa ja violeteissa, kaikenmuotoisissa, pienissä ja suurissa. Kuvittelen ne parvekkeelleni aurinkoiseen kesäpäivään ja silitän sormellani niiden nukkaa.

Tämä on aina kaikkein vaikein vaihe. Mitä? Millaisia? Minä aikana kukkivia? Minkä värisiä? Mihin kohtiin?

Näiden lisäksi tämän vuoden kysymyksiin kuuluvat myös: Millaiset kalusteet? Saanko niitä ilmaiseksi vetoamalla julkaisuun? Uskallanko laittaa niitä parvekkeelle? Edellisinä vuosina olen jättänyt parvekkeen suosiolla kalustamatta, koska olen nähnyt liikaa painajaismaisia mielikuvia lapsista, jotka ovat kiivenneet tuolille ja pudonneet neljännestä kerroksesta.

Lisäksi haaveilen maustekasvien kasvattamisesta. Nyps vain ja saisin viimeisen silauksen keittolautasille ja patoihin.